Pihalla Oy & Eija's Garden

Intohimoni puutarhoihin syttyi Englannissa. Siellä linnojen ja kartanoiden puistot mykistävät massiivisuudellaan ja loistollaan, mutta vasta tutustuttuani cottage gardeneihin tunsin löytäneeni jotakin oleellista.

Näistä kokemuksista alkoi hahmottua ”uuden” elämäni perusta ja alan vaihto oli vääjäämättä edessä. Valmistuin puutarhuriksi Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitoksesta vuonna 1997.

Puutarhurin opintoihin liittyvällä työjaksollani 1997 Englannissa sijaitsevan Snowshill Manorin viehättävässä puutarhassa syntyi ajatus siitä, kuinka voisin viestittää kokemaani mieltä rauhoittavaa kauneutta suomalaisille.

Mainiot arvostelut saanut ensimmäinen kirjani Englantilainen puutarha (Tammi 2001, toinen painos 2012, Pihalla Oy) oli lupaava askel puutarhurin uralleni. Seuraavat kirjani Pienessä puutarhassa (Tammi 2004) ja Elämyspuutarha (Gummerus 2010) ovat jatkoa kirjallisessa tuotannossani. Kirjoitan vakituisesti Omapiha-lehteen.

Puutarhaohjelmani Pioni, jota teimme vuosina 2001–2007 MTV3:lle, keräsi parhaimmillaan 559 000 katsojaa, ja nosti ohjelmamme eniten katsotuksi lifestyle -ohjelmaksi.

Eija’s Garden

Keväällä 2008 aloitin siihen asti suurimman ammatillisen unelmani, yleisölle avoimen englantilaistyyppisen puutarhan sekä puutarhamyymälän toteuttamisen. Puutarha sijaitsee Loviisassa, Ahvenkosken kylässä, vuonna 2005 hankkimallani tilalla, jossa hirsirunkoinen, vuonna 1880 rakennettu torppa vei ensi näkemältä sydämeni. Vuosina 2008 ja 2010 ostin kaksi viereistä tonttia ja pinta-alaa on nyt n. 1,5 ha.

Alue oli jo suunnitteluvaiheessa haasteellinen. Jääkauden jättämät massiiviset kiviröykkiöt sekä suuret siirtokivilohkareet sisällytin suunnitelmaan. Syistä, että rakastan kiviä ja niitä oli yksinkertaisesti niin valtavasti, että niiden pois vieminen tai räjäyttäminen ei missään vaiheessa ollut edes vaihtoehtona. Ja onhan se niin, että kivet tuovat puutarhaan ainutlaatuista tunnelmaa.

Puutarhan suunnittelussa halusin kunnioittaa torpan vanhaa piha-aluetta ja Ahvenkoskella vallitsevaa historiallista ilmapiiriä. Puutarhan monipuolisuuden varmistamiseksi sisällytin sinne tiukasti rakennettuja, kurinalaisia osioita, luonnontila-alueita sekä pienempiä teemapuutarhoja. Mielestäni puutarhan ei pidä olla kertasilmäyksellä nähtävissä. Se pitää kokea huoneina, jotka avautuvat kävijälle yksi kerrallaan. Puutarhassa täytyy ehdottomasti olla tutkittavaa, muuten elämys jää kokematta.